keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Ja suurin niistä on

Myönnän
jätän kirjoittamatta rakkauden narratiiviini

mutta olen silti tullut raukeaksi tunteelle

suolaisen tuoksun kiivaille hengenvedoille hämärässä

kerron tahtomattani
kerron kahdesti
sadun palavasta sydänpuusta

siitä miten niin väärä ja täysin vääränlainen
niin oikea ja oudon omanlainen
niin vieras ja tuttu
omaani ja muiden
jokaiselle, ei kenellekään

kaipaavalle, kaivatulle
yksinäiselle, omistetulle
orjalle, omistajalle

siitä miten minulla ei ole aseita maailman silmille
ei enää annettavaa eikä otettavaa

vain elettävää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti