keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Kotikummitus


Mä rakastuin kallonsisäiseen kutinaan
ihan vain ymmärrykseen siitä
että se ei ole alkavaa poskiontelontulehdusta.

Mä en halua kuulostaa mitenkään positiiviselta
kun sanon, että parhaimmillaankin
maailma on harmaa ja valoton
mutta joinain hetkinä se on kalmankalpea
pelkää kuollakseen
ja haluaa silti päästää lävitseen vielä yhden auringon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti