tiistai 25. lokakuuta 2016

Saidat sormet ja silmäveet


Voi suurisuista suruntuojaa
laihaa lohdun laulua

luuli mitä luuli
uskoi vain mitä varjonsa oikeaksi kuuli

tiesi tuskin tuultakaan

 voi näkijää, sokeaa
myrkynsylkistä,
sanojen halpaa hopeaa

ei sormillaan sydäntään kanna
vain tuhkallaan maailma ruokitaan




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti