perjantai 23. syyskuuta 2016

Sananpuru

Kun tekis mieli välillä vaan karjua
vittusaatana,
jotta sovinnaisuutta sovinnaisille ihmisille
kirkonkelloja ja ähkyriisiä puluille!

Saisinko mä silti kuitenkin vain metsää, metsämiestä
suolaa sisäreisille, pakahduttavan tunteen
tuuleentuvan niittyvillan, poluille pehmoisia tassuja
kiireettömät aamuyöt ja kitkerän kahvin
sisääni vain sinut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti